007-Matkakertomus: Côte D’ Azur (RANSKA, ITALIA, MONACO) 2013
February 1, 2014 0 By 007 TravelersCÔTE D´AZUR 21.- 28.5.2013
Piritan ja Mikan omatoimimatka kahdelle
Lentoyhtiö: Finnair, lennot Helsinki – Nizza – Helsinki 252,31 € / hlö
Hotellit:
Bastide de la Brague, 55 Avenue numéro 6, Biot / Antibes, Ranska,
340,00 € / 4 yötä
Hotel Provenza, Via Cornelio Tacito 4, Ventimiglia, Italia
205,00 € / 2 yötä
Hotel Negresco, 37, Promenade des Anglais, Nizza, Ranska,
248,00 € / 1 yö
“Nice’s Nice View”
Tiistai 21.5.2013
Lähdimme taksilla kentälle, jossa oli melkoinen jono baggage droppiin. Samaan aikaan oli lähdössä lomalentoja Kanariansaarille ja muualle. Sitä ennen laukku piti itse tarroittaa. Lentomme lähti klo 08.10, ja se sujui hyvin.
Kun oltiin laskeuduttu Nizzaan, otimme taksin, koska meidän piti ehtiä ennen puolta päivää Rivage Croisieren lipputoimistoon, josta lunastimme katamaraanilippumme seuraavan päivän Sunset Cocktail –risteilyä varten. Ehdimme ajoissa, ja juuri kun olimme matkalla Nizzan juna-asemalle, oli laivayhtiö soitellut perään, ja sanonut, että iltaristeily on peruttu, ja tarjosivat tilalle hieman pidempää iltapäiväristeilyä. Otimme sen vastaan, mutta samalla se muutti aikataulujamme ratkaisevasti.
Matkustimme junalla Nizzasta Biotiin, jonka aseman läheisyydestä ensimmäisen hotellimme, joka oli oikeastaan majatalo, emäntä Isabelle haki meidät!
Bastide de la Brague |
Kun huoneemme oli esitelty meille, lähdimme välittömästi vieressä sijaitsevaan Marinelandiin. Sinne lippu maksoi 38 euroa, mutta koko rahalla näkikin sitten showt: Merileijonat, delfiinit & tappajavalaat. Hienoa katsottavaa!
Marinelandista lähdimme tutustumaan Antibesiin, kävelimme satamassa ja muualla. Kuvasimme Fort Carre d´Antibes –linnoitusta, joka on Sean Conneryn 007-leffassa ”Älä kieltäydy kahdesti”. Linnoitusta käytettiin Largon huvilan Palmyran ulkokuvissa.
(Tiesitkö: Elokuva sai nimensä (väitetysti) Sean Conneryn ja hänen vaimonsa keskustelusta. 12 vuotta aiemmin, “Timantit ovat ikuisia”- elokuvan jälkeen Conneryn sanottua vaimollensa kieltäytyneensä esittämästä James Bondia enää, ja siinä roolissa hänet kuitenkin vielä kerran nähtiin. Vaimon vastaus Connerylle oli nimittäin ollut “never say never again”.
Koska tämä oli “epävirallinen” Bond-elokuva, tuottajat eivät saaneet käyttää kuuluisaa alkukuvista tuttua aseenpiippusymbolia tai Bond-teemamusiikkia. Tämä elokuva oli itseasiassa “Pallosalaman” uudelleenfilmatisointi.”)
Fort Carre d’Antibes |
Illallisen söimme CK Restaurant –nimisessä paikassa. Siellä hintaan kuului kuohuviinilasillinen aterian yhteydessä. Mika söi Nizzan salaatin ja Pirita jotain. Tämäpä olikin mukava tapa päättää ensimmäinen päivä Ranskassa. Taksilla oli palattava takaisin Biotiin, koska julkinen liikenne oli loppunut klo 20.00, ja olimme paljon myöhempään liikenteessä.
Keskiviikko 22.5.2013
Aamupala (kuului huonehintaan) olisi ollut klo 7:stä eteenpäin, mutta isäntä Franck oli menossa kalastamaan illallista, joten hän nousi laittamaan meille aamupalaa jo 6 aikaan pyynnöstämme. Biotista lähdimme junalla Monacoon. Liput piti ostaa aseman vieressä sijaitsevalta automaatilta, ja lippu piti validoida leimauslaitteessa laiturilla ennen junaan astumista. Päivä valkeni kirkkaana ja aurinkoisena. Nousimme ylös kohti Palais Princieriä, jossa ruhtinaan vartijat olivat valppaina. Kuvasimme hulppeat näkymät, jonka jälkeen lähdimme linja-autolla sisäistä liikennettä kokeillaksemme kohti Monte Carloa.
Elokuvasta “007 ja kultainen silmä” Photo © EON, United Artists, Danjaq LLC |
Kuvasimme Hotel de Parisin (John Gardnerin kirjassa “James Bond ja salainen koodi“) sekä Casinon, jonne meillä oli tarkoitus mennä opastetulle kierrokselle. Sulkivat tilat kuitenkin poikkeuksellisesti jostain syystä. Menimme viereiseen Cafe de Parisiin, jossa nautimme drinkin ja jättimäisen jäätelöannoksen.
Mika Hotel de Parisin edustalla |
Bond saapuu Aston Martinilla kasinolle elokuvassa “007 ja kultainen silmä“ Photo © EON, United Artists, Danjaq LLC |
Monte Carlo Casino |
Kuvasimme Oopperataloa ja läheistä Lover´s Lanea. Täältä suuntasimme kohti Monacon katurataa, jolla vielä oli mahdollista kävellä ennen F1 – kisoja.
Oopperatalon edustalla |
Oopperatalon sisäänkäynti elokuvassa “Älä kieltäydy kahdesti” Photo © EON, United Artists, Danjaq LLC |
”Bondin olisi lähdettävä Sinisellä junalla Cote d’Azuriin. Hänelle oli varattu majoitus Hotel de Parisista.“
John Pearson: “James Bond, superagentin hurja elämä“
”Vähän jälkeen kuuden tiistai-iltana Mulsanne liukui Monacon Palace-kasinolle ja ajoi Pariisi-hotellin pääoven eteen. Oli loistava, aurinkoinen kevätilta, jossa tuskin tuulenhenkäyskään häiritsi Grand Casinon puistikoiden palmupuita.”
John Gardner: “James Bond ja salainen koodi”
“He kävelivät kasinon takaa Avenue de Monte Carlolla, ohi Bar Américainin ja alas leveitä kivisiä rappusia kasinon puutarhalle ja terasseille. Tämä oli ihanteellinen rakastavaisten kävelyreitti, koska puutarhoista, jotka olivat täynnä kaikenlaisia eksoottisia kukkia, avautui näkymä Monte Carlon satamaan.
Raymond Benson: “Never Dream of Dying”
Monacosta lähdimme Cannesiin. Siellä oli koko viikon filmifestivaalit menossa, bongattiin Jackie Stewart sekä Roman Polanski ainakin. Täpärästi missasimme Robert Redfordin, häntä juuri hihkuttiin, kun menimme ohi. Juhlahumu oli melkoista Cannesissa, Palais des Festivals –alueelle oli festarikylä pystytetty, liikkeitä suljettu hetkellisesti kun suurten tähtien assistentit tekivät ostoksia.
Me puolestaan suuntasimme Cannesin satamaan, josta 3 tunnin päiväristeilymme lähti.
40 euron hintaan saimme kierrellä sekä purjehtien että moottoroituna Cannesin lahtea. Mentiin upeiden ja kuuluisien hotellien edustalta, kuten Hotel Majestic, Hotel Carlton Intercontinental ja Hotel Martinez.
Hotel Carlton |
“He kylpivät yhdessä ja nauttivat ylellisen illallisen naisen huoneessa hotelli Carltonissa.”
Raymond Benson “Never Dream of Dying“
Risteilyn hintaan kuului virkistysjuomia sekä leivonnaisia. Todellisuudessa tämä risteily olisi maksanut 50 euroa, mutta saimme iltaristeilyn hinnalla peruutuksen takia. Kun olimme ankkuroituneena, näimme kuinka yritteliäs pikkuveneilijä kiersi kipolta toiselle myymässä jäätelöä, kaupaksi meni myös!
Risteilymme päättyi juuri kirjaimellisesti hyvän sään aikaan, sillä juuri rantauduttuamme alkoi ukonilma sekä melkoinen sade. Sitä pitelemään menimme syömään rantaravintolaan, La Pizza Cresciin, joka myi puolikkaita pizzoja! Kylläisinä festarihypetystä vielä ihmetellen matkustimme takaisin hotellillemme, päivä oli pulkassa.
Torstai 23.5.2013
Varhaisen aamupalan jälkeen matkustimme Cannesiin takaisin, sieltä meidän oli tarkoitus vuokrata auto ja lähteä kiertelemään eri kaupungeissa. Myivät ei oota, seuraavan kerran vapaita autoja olisi ollut vasta seuraavalla viikolla. Eilisestä satamasta lähdimme lautalla Iles des Lerinsille, jossa oli Honoratin saari. Puolen tunnin matkan päätteeksi kuljimme saaren läpi, tutkimme Chapelle Saint-Sauveurin munkkiluostaria ja kappelia, sekä kävimme luostarin puodissa ostoksilla. Kun palasimme takaisin Cannesiin, lautta oli meidän yksityiskäytössä, olimme ainoat matkustajat . 🙂
Honoratin saari |
Cannesin juna-asemalla saimme kuulla, että junavuorot Grasseen on peruttu kokonaan, ja korvaava yhteys hoidetaan linja-autolla. Tunti oli aikaa odotella, joten lounastimme Le Triomphe-ravintolassa aseman lähellä, ja söimme parhaat salaatit ikinä! Todella herkullista. Lopulta pääsimme bussiin, matka sisämaata kohti Grassea kesti tunnin, ja matkalla näki mukavasti maisemia, kuten hieman Mouginsia. Grassen asemalta otettiin kaupungin sisäinen bussi ylös vuoristoon. Pääkohteemme täällä oli Fragonardin parfyymitehdas, jossa shoppailimme tehdashinnoin, ja näimme hieman valmistustakin. Jos olisi halunnut itse oman tuoksun valmistaa, olisi 2 tunnin oppi- ja valmistussessio maksanut 45 euroa. Tähän ei ollut kuitenkaan aikaa, sillä palasimme bussilla takaisin Cannesiin, josta junalla Villefranche-Sur-Mer:iin, viehättävään pikkukylään.
Täällä nautimme rantakahvilassa jäätelöt, sen jälkeen lähdimme kiertämään 007-kuvauspaikkoja. Kävelimme läheiselle Pollonnaise-aukiolle, jossa on kuvattu kohtaus “Älä kieltäydy kahdesti” – elokuvasta.
Bond seuraa Dominoa elokuvassa “Älä kieltäydy kahdesti“ Photo © EON, United Artists, Danjaq LLC |
Täältä jatkoimme satamaan, jossa kuvauspaikat Port de la Sante -satamassa, elokuvassa nähdään kuinka Kim Basingerin näyttelemä Domino Petachi saapuu laivalla satamaan.
Port de la Santen satama |
Bond ajaa vanhaan varastorakennukseen elokuvassa “Älä kieltäydy kahdesti” Photo © EON, United Artists, Danjaq LLC |
Kävimme myös La Citadellen pihalla, siellä on kuvattu kohtaus jossa Bond ja Domino pakenevat Largon Palmyra -linnoituksesta.
La Citadelle |
La Citadelle 30 vuotta aiemmin Photo © EON, United Artists, Danjaq LLC |
Saimme kuvattua tietystä kohdasta (Courbet) myös James Bondin huvilan.
James Bond – huvila |
Photo © EON, United Artists, Danjaq LLC |
Ilta alkoi jo saapua kauniille Rivieralle. Matkustimme junalla Monacoon, jossa kiipesimme portaita ylös Fort Antoinen ulkoilmateatterille, jossa on kuvattu Pierce Brosnanin tähdittämä 007-kohtaus, jossa Bond kävelee portaat ylös ohi ulkoilmateatterilla olevan miimikkoesityksen elokuvassa 007 ja Kultainen silmä. Bond katsoi alas Yacht Clubille, josta hän näki kuinka Xenia Onatopp ja amiraali Farrell lähtevät veneellä satamasta.
Fort Antoine – teatterin rappusilla |
Fort Antoine teatteri elokuvassa “007 ja kultainen silmä” Photo © EON, United Artists, Danjaq LLC |
Bond katselee kohti Yacht Clubia elokuvassa “007 ja kultainen silmä” Photo © EON, United Artists, Danjaq LLC |
“Tänä kyseisenä samettisen lämpimänä iltana osa turisteista seurasi aukiolla esiintyvää miimikkoa, kun taas toiset tuijottivat alas kirkkaasti valaistuun satamaan. James Bond ei tyytynyt pelkkään tuijottamiseen.”
John Gardner: “007 ja kultainen silmä”
Tämän jälkeen takaisin kohti Monacon juna-asemaa. Matkalla maistuikin mukaan otettava pirtelö. Illalla myöhään saavuimme takaisin Biotiin, jossa Isabelle ja Franck antoivat seuraavan aamun aamiaisen huoneemme jääkaappiin.
Perjantai 24.5.2013
Aamupala huoneessa siis, jonka jälkeen Biotista junalla Antibesiin, jossa junan vaihto. Matkustimme Saint-Raphaeliin. Siellä vierailimme keskustassa olevassa Basilique Notre-Dame de la Victoire–kirkossa. Tämän jälkeen kävelimme satamaan, ostimme Les Bateaux de Bleu Saint-Raphaelin lautta –yhtiöltä liput Saint-Tropeziin. Hinta 25 eur / henkilö / meno-paluu. Lähdön kanssa arvottiin, uskaltaako kovan tuulen takia lähteäkään, mutta lähtölupa saatiin. Reilun tunnin matkan jälkeen saavuttiin St Tropeziin, jossa tutkittiin keskustaa ja tehtiin tuliaisostoksia.
St Tropez |
Olimme jo etukäteen selvittäneet, että julkinen liikenne on aika harvassa, joten otimme taksin, kiinteä matkahinta 7 km päässä olevaan Ramatuelleen oli 30 euroa. Siellä oli St Tropezin matkan pääkohteemme: Pampelonne Beach ja siellä sijaitseva Club 55.
Piritan kynnet: Susanna´s Nail Salon, Järvenpää |
Club 55 sisäänkäynti |
Näitä kuuluisia jetset-rantaclubeja on maailmassa vain 3 tällä hetkellä. Uteliaina menimme hieman ennen avaamisaikaa katsomaan, saataisiinko pöytää, ja onnenkantamoisella saatiin ainoa vapaa pöytä. Paikka tuli hetkessä ennakkovarausten kautta täyteen. Brigitte Bardot on nimennyt tämän suosikkipaikakseen. Hänhän on paikkakuntalainenkin.
Pirita @ Club 55 |
Käveltyämme Pampelonne Beachillä, alkoi tuuli yltyä sen verran, että lähdimme taksilla takaisin St Tropezin puolelle. Jonnekin oli mentävä tuulta pitämään, ja huomasimme keskustassa taidenäyttelyn. Se olikin mielenkiintoinen, taiteilijat itse olivat myös paikalla. Ennen paluumatkaa kävimme Restaurant & Club Papagayossa virkistäytymässä jäätelöllä ja drinksulla. Kovasta tuulesta huolimatta pääsimme kuin pääsimmekin perille lautalla takaisin Cannesiin, josta junalla taas Antibesiin. Illallinen Le Maloune –ravintolassa, josta taksilla Biotiin. Julkinen liikenne siis päättyy niillä hoodeilla jo ilta kahdeksalta.
Lauantai 25.5.2013
Aamiaisen jälkeen uloskirjauduimme Biotin hotellistamme. Franckin kalakaveri heitti meidät asemalle, josta matkalaukkuinemme matkustimme junalla Italian puolelle Ventimigliaan. Asemalta hieman yli kilometrin päässä oli hotellimme Provenza.
Siellä huoneemme ei tietenkään aamulla ollut vielä valmis, joten jätimme matkalaukut säilytykseen, ja lähdimme ylös vuoristoon Hanbury Botanic Gardensiin (Sir Thomas Hanbury Gardens, La Mortola). Liput á 9 eur. Upea kasvitieteellinen puutarha, joka alkoi ylhäältä vuoristosta, kävellen laskeuduttiin ympyrää kiertäen alemmaksi ja alemmaksi. Toista reittiä takaisinpäin noustiin kävellen takaisin ylöspäin, päivän kuntoiluosiosta kävi tämäkin
Vielä emme malttaneet lähteä hotellille, vaan matkustimme Ventimigliasta bussilla San Remoon. Matkaa sinne kertyi noin 15 kilometriä.
San Remon satama |
Käveltiin keskustassa, ja suunnattiin satamaan valokuvaamaan. Siitä pittoreskeille kauppakujille, josta löysimme ruokapaikan Ristorante 3 Scalini. Italialaista pastaa syötiin ja päiväpunkut juotiin.
Lopulta oli aika tehdä paluumatka takaisin Ventimiglian puolelle. Jäimme sopivasti hotellin kohdalla bussista pois, ja huoneemmekin oli valmiina. Matkatavarat sisään, ja me ulos. Lähdettiin junalla takaisin Ranskan puolelle, tällä kertaa mentiin junalla Mentoniin. Käveltiin rantakatua pitkin, ja käytiin U-Super Marketissa. Siellä bongasimme viinin nimeltä PIERU. Kyllä vaan!
Mentonissa ensimmäinen Bond-kohteemme oli Eglise St. Michel –kirkko, ja sen aukio, josta 007 ajaa portaita alas moottoripyörällä ajaessaan takaa Fatima Blushia.
Eglise St. Michel – kirkon aukio |
Bond ajaa Eglise St. Michel – kirkon aukiolle Photo © EON, United Artists, Danjaq LLC |
Bond ajaa alas Ramps Saint Michelin portaita Photo © EON, United Artists, Danjaq LLC |
Photo © EON, United Artists, Danjaq LLC |
Square Victorian tunneli |
Bond ajaa Square Victoria tunneliin Photo © EON, United Artists, Danjaq LLC |
Takaa-ajo jatkuu Square Victorian aukion tunneliin, jossa Fatiman apurit saavat Bondin kiinni, ennenkuin hän pääsee pakenemaan.
Käveltiin vielä Mentonin Promenade de la Mer –rantakatua pitkin, kun etsittiin erästä ravintolaa, jossa Bond kävi kirjassa “James Bond ja salainen koodi“. Löydettiin ravintola Le Galion, mutta menu ei houkuttanut, joten lähdimme takaisin Italian puolelle.
“Jos he jäivät illaksi Monacoon, he söivät päivällistä hotellissa, mutta innostuessaan Cannes – kasinoon he näyttäytyivät La Napoulen L’Oasiksissa maistellen siellä keittiömestarin, Louis Outhierin viimeisintä kiusausta. Joskus he söivät vähän tavanomaisemmin Negrescossa, Nizzassa, tai jopa La Reserve a Beaulieussa, tai – sopivan tilaisuuden tullen – vaatimattomassa Le Galionissa, joka sijaitsi Mentonissa, Garavanin satamakaupungissa.“
John Gardner: “James Bond ja salainen koodi”
Ventimigliassa illastimme Pizzeria Da Toninossa. Meno oli siellä melko italialainen, kova puheen pälpätys ja kädet viuhtoivat elekieltä. Telkkarissa oli samaan aikaan ratkaiseva futismatsi, jossa ravintolan väki henkilökuntaa myöten elivät mukana. Illallisen jälkeen oli syytä lähteä lepäämään F1 GP –päivää varten hotellillemme.
Sunnuntai 26.5.2013
Alun perin tarkoituksemme oli lähteä Monacon radalle jo 7:ksi, saadaksemme hyvät paikat. Onneksi kuitenkin aiempina Monaco-päivinä näimme, kuinka Le Rocher-katsomomme oli täytetty varaavilla tuoleille jo päiviä ennen, joten päätimme nukkua hieman pidempään. Rauhassa söimme aamupalan, joka ei kuulunut huoneen hintaan, mutta ei maksanut kuin 5 euroa henkilöltä.
Olimme etukäteen tietoisia, että lippu Le Rocher –katsomoon on ns. tupla tai kuitti. Jos saat huonon paikan, et näe juuri mitään, mutta jos onnistut saamaan itsesi hyvään välikköön, näet paremmin kuin kultakatsomosta. Olimme varautuneet istumaan rinteessä, varsinaisessa ryteikössä. Ihmisiä oli kiivennyt puihin ja lyhtypylväisiin nähdäkseen kilpailun. Me onnistuimme hankkiutumaan noin tuntia ennen johonkin välikköön korokkeelle, josta avautuivat hulppeat näkymät. Nähtiin kokonaisuutta paremmin kuin yksittäisestä katsomosta olisi nähnyt. Aika hyvin 75 euron lipulla! Lisänä oli vielä screen, jolta nähtiin myös ne osiot rataa, jotka eivät olleet suorassa näkökentässämme.
Ilma oli helteinen, kilpailu venyi keskeytyksen takia punaisen lipun liehuttua. Kimi Räikkönen ei voittanut, mutta saatiin edes osittain kotivoitto, kun Nico Rosberg kaasutteli ykköseksi! Jonotus alueelta pois tuntui kestävän ikuisuuden. Lopultakin pääsimme täpötäyteen junaan, ja menimme takaisin Ventimigliaan. Tämä olikin hyvä ratkaisu tässä kohtaa ottaa majoitus Iltalian puolelta, sillä kuitenkin valtaosa kisaturisteista oli majoittunut Nizzan puolelle, ja se näkyi ruuhkissa sinne suuntaan.
Monacon Grand Prix’n voittaja 2013: Nico Rosberg |
Ventimigliassa menimme Vanhaan kaupunkiin sillan yli. Merenrantaravintola San Giuseppen terassilla istuskeltiin ennen palaamistamme hotellille. Matkan varrella äsken mainittuun siltaan oli laitettu ns. rakkauslukkoja, ja Mika kaivoi laukustaan oman lukon, siihen kaiverrettiin meidän nimikirjaimet, ja kiinnitimme oman lukkomme siltaan.
Rakkauslukko |
Illallinen Ristorante Il Brigantinossa, jossa syötiin kattavan turistimenun mukaan. Tämän jälkeen hotellille.
Maanantai 27.5.2013
Aamupalan jälkeen lähdimme shoppailemaan viime hetken ostoksia Italian puolella. Uloskirjautumisen jälkeen matkustimme takaisin Ranskan puolelle, Nizzaan. Taksikuski kohotteli epäuskoisena kulmakarvojaan, kun sanoimme määränpäämme olevan hotelli Negrescon. Sinnehän ei tavallinen tallaaja juuri majoitu kalliin hintansa vuoksi, mutta me olimme vailla luksusta edes yhdeksi yöksi. Lisäksi hotelli on toki 007-hotelli, sillä Bond on yöpynyt siellä kirjassa “Lähtökäsky 007” ja syö siellä kirjassa “James Bond ja Salainen koodi“.
Hotelli Negrescon edustalla |
Huoneemme ei ollut vielä valmis, joten lähdimme laukkujen jättämisen jälkeen minijuna-ajelulle. Juna kierteli Vanhassa kaupungissa sekä kuljetti meidät ylös vuoristoon, josta panoramanäkymät Baie des Angesille / Promenade des Anglais:lle.
Promenade des Anglais |
Minijunalta suoraan mentiin Hop on Hop Off –bussikierrokselle, saimme Negrescon asiakkaina hieman alennusta. Bussi kierteli laajemmalla mittakaavalla kuin minijuna. Olimme selvittäneet, että matkan varrella on Sean Conneryn talo, Boulevard Carnot -kadulla, hoodeilla oltiin, mutta ovikelloa ei käyty soittamassa. 😉
Nice le Grand Tour –yhtiön bussi kiersi seuraavat kohteet:
1. Promenade – Etats-Unis: Vanha Nizza
2. Port – Quai Lunel: Lympia sisäinen satama
3. Place Ile de Beauté: Notre-Dame-du-Port kirkko
4. Croisière – Bleu Rivage: Cap de Nizzan satama
5. Place Garibaldi: Garibaldin aukio
6. Acropolis – Barla: Louis Nuceran kirjaston päätoimisto
7. Cimiez – Monastère: Cimiez luostari
8. Musée Chagall: Chagall museo
9. Raimbaldi-Lépante: Garabacelin lähiö
10. Gare SNCF: Päärautatieasema
11. Eglise Russe – russian church: Venäläinen ortodoksikirkko
12. Promenade – Magnan: Magnan kävelykatu
13. Congrès: Massena museo
14. Massena-Verdun: Massena aukio
Bussikuski ajoi kuin villissä lännessä, lopulta kyydin päätyttyä kävelimme vielä rantakadulla, otimme cocktailit Fregata-baarissa.
Sisäänkirjauduimme hotelliimme tämän jälkeen. Olimme jo laukkujen jättämisen yhteydessä kierrelleet hotellin aulassa. Aivan uskomattoman upea kierros, ympyrän muotoinen, täynnä nähtävää. Jopa hissimme oli upea, punaista samettia/blyysiä. Huoneemme oli todella hieno, pastellisävyinen saniteettitiloja myöten.
Parvekkeelta avautui upeat näkymät sekä Eiffelin talvipuutarhaan että merelle.
Mika & Pirita @ La Rotonde |
Illalla kävelimme hotellin yksityisrannalla, sekä muutenkin rantakadulla. Hotellimme erottuu hyvin katukuvasta, ja se on ikuistettu melkein jokaiseen postikorttiin tai matkamuistoon, jonka Nizzasta voi ostaa. Hotelli on ikivanha, rakennettu v. 1912 ja avattu yleisölle vuotta myöhemmin, joten olimme 100-vuotisjuhlavuotena vierailulla nyt. Hotelli on ollut viimeiset 50 vuotta saman suvun hallussa. Palvelu on ensiluokkaista, kuten 5 tähden hotelliin toki kuuluukin. Kortitkin postitettiin puolestamme, eikä postimerkeistä tarvinnut huolehtia. Ruokatilaukset huoneeseen oli 24/7, ja muu huonepalvelu tietenkin oli valppaana koko ajan.
Tiistai 28.5.2013
Tilasimme aamiaisen huoneeseemme, juhlavasti katettu pöytä saapui juuri tilattuna ajankohtana, siitä ilosta saimme maksaa yhteensä 60 euroa. Luksuslinjalla sitten loppuun asti! Negrescon logolliset aamutakit yllämme nautimme parvekkeellamme merelle katsellen kallisarvoista aamupalaamme.
Aamiainen huoneessamme Hotelli Negrescossa |
“Noustuaan he nauttivat aamiaisen parvekkeella seuraten varhaisia kulkijoita Promenade des Anglaisilla ja katselivat purjeiden valkeita kolmioita, jotka kuvastuivat Välimerta vasten.”
John Gardner: “Lähtökäsky, 007“
Tämän jälkeen olikin aika uloskirjautua, ja lähteä kohti lentokenttää.
“Bond pani keltaisen Ferrarin merkille välittömästi kasinon pysäköintialueelle ajaessaan. Hän oli jo kokonaan unohtanut Grand Cornichella käydyn kilpa-ajon, sillä hänen ajatuksensa liikkuivat yksinomaan Carolinessa. Oliko hän todella havaitsevinaan kyyneliä tytön silmissä, kun he halasivat toisiaan hyvästiksi Nizzan lentokentällä?”
John Gardner: “007 ja kultainen silmä”
Koneemme Suomeen lähti klo. 11.20, ja olimme tehneet taas yhden upean matkan. 🙂
—-
Loma-asuntoa vailla?
Vuokrattavana loma-asunto lähellä Nizzaa, Ranskan Rivieralla, Antibes Juan les Pins
VIDEOT:
Côte D´Azur, osa 1: (Antibes, Monte-Carlo, Cannes, Villefranche-Sur-Mer)
Côte D´Azur, osa 2: (Villefranche-Sur-Mer, Saint-Tropez, Menton, Monaco)
Côte D´Azur, osa 3: (Monaco F1 GP, Nizza)
Côte D´Azur: (koko video)
Katso englanninkielinen lista 007 LOCATIONS (visited), poislukien 007 HOTELS (visited) ja 007 RESTAURANTS (visited), joilla on omat osiot. Klikkaa linkkejä.
Tuliaiset:
About The Author
Pirita and Mika travel around the world searching for James Bond filming locations. Since 2010.