Tavoitteet ja James Bond- elokuvat

Tavoitteiden vaikutus

Bond‑elokuvien juoni rakentuu lähes aina kolmen tavoitetason varaan:

• Bondin päätehtävä — estää maailmanlaajuinen uhka (ydinase, biouhka, talousromahdus, kyberhyökkäys). Tämä antaa elokuvalle selkeän suunnan ja rytmin.
• Bondin henkilökohtaiset tavoitteet — kostaminen, lojaalisuus M:lle, rakkaussuhteet, oman identiteetin etsintä. Nämä tuovat syvyyttä ja tekevät Bondista muutakin kuin agentin.
• Pahiksen tavoitteet — vallanhimo, kosto, ideologinen missio tai taloudellinen hyöty. Pahiksen tavoite määrittää elokuvan sävyn: onko kyseessä megalomaaninen uhka vai psykologinen peli.

Näiden kolmen tason ristiriita luo Bond‑elokuville tyypillisen jännitteen.

Pahisten tavoitteiden vaikutus

Pahiksen tavoite määrittää:

• Uhkan mittakaavan — esim. “Kuuraketti” (1979) (maailman tuhoaminen) vs. “Casino Royale” (2006) (terrorismin rahoitus).
• Bondin toimintatavan — suurissa uhissa Bond toimii sotilaallisesti, pienemmissä psykologisesti ja taktisesti.
• Elokuvan tyylilajin — scifi-henkinen, poliittinen, teknologinen, psykologinen tai henkilökohtainen.

Kun pahiksen tavoite on henkilökohtainen (esim. “007 Skyfall” (2012), elokuva muuttuu intiimimmäksi ja keskittyy MI6:n sisäisiin suhteisiin.

Bondin omien tavoitteiden vaikutus

Bondin tavoitteet eivät ole aina vain “pelasta maailma”. Ne vaikuttavat:

• Hahmon kehitykseen — Daniel Craigin kaudella Bondin tavoitteet muuttuvat: rakkaus (Vesper Lynd – “Casino Royale” (2006), kosto (“007 Quantum of Solace“), lojaalisuus (“007 Skyfall“), identiteetti (“007 No Time To Die“).
• Toiminnan moraaliin — Bond ei ole enää kylmä tappaja, vaan joutuu punnitsemaan valintojaan.
• Elokuvan emotionaaliseen kaareen — kun Bondilla on henkilökohtainen panos, tarina saa syvyyttä ja tragediaa.

Bond‑elokuvien rakenne seuraa usein tavoitepohjaista mallia:

1. Alkukohtaus — Bondin välitön tavoite (pako, takaa-ajo, tiedonhankinta).
2. Tehtävänanto — MI6 määrittää päämäärän.
3. Tutkimusvaihe — Bond selvittää, mitä pahis tavoittelee.
4. Käännekohta — Bondin henkilökohtainen tavoite paljastuu tai muuttuu.
5. Loppuratkaisu — Bond estää pahiksen tavoitteen ja ratkaisee oman sisäisen konfliktinsa.

Tämä rakenne on pysynyt lähes muuttumattomana 60 vuoden ajan, mutta sen sisäinen sävy vaihtelee tavoitteiden mukaan.

Miksi tavoitteet ovat Bond‑elokuvissa niin keskeisiä?

• Ne antavat selkeän motivaation toiminnalle.
• Ne tekevät Bondista inhimillisen, eivät vain ikonisen.
• Ne luovat vastakkainasettelun, joka on koko sarjan perusta.
• Ne mahdollistavat teemallisen vaihtelun: kylmä sota, terrorismi, teknologia, biouhat, identiteetti.

Mihin suuntaan tavoitteet ovat kehittyneet?

Varhaisissa elokuvissa tavoitteet olivat mustavalkoisia: estä maailman tuho. Uudemmissa elokuvissa tavoitteet ovat monimutkaisempia, psykologisempia, henkilökohtaisempia sekä poliittisesti ja teknologisesti ajankohtaisia

Tämä on tehnyt Bondista modernimman ja syvemmän hahmon.

Muuttuvat tavoitteet

James Bond ‑elokuvien muuttuvat tavoitteet kertovat yhtä paljon Bondista kuin aikakaudesta, jossa elokuvat on tehty. Tavoitteet ovat siirtyneet vuosikymmenten aikana kylmän sodan selkeistä uhkakuvista kohti henkilökohtaisia, moraalisia ja psykologisia ristiriitoja. Tämä muutos vaikuttaa suoraan elokuvien tyyliin, jännitteeseen ja Bondin hahmon kehitykseen.

Miten Bondin tavoitteet ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana

1) 1960–1970-luku: Selkeät, ulkoiset tavoitteet

Varhaisissa Sean Conneryn ja Roger Mooren elokuvissa Bondin tavoitteet olivat lähes aina:

• estää maailmanlaajuinen kriisi (ydinase, avaruusase, biouhka)
• pysäyttää megalomaaninen rikollisjärjestö (SPECTRE)
• suojella Britannian etuja kylmän sodan asetelmassa

Tavoitteet olivat mustavalkoisia, ja Bond oli ennen kaikkea valtion instrumentti.

2) 1980–1990-luku: Realistisemmat ja poliittisemmat tavoitteet

Timothy Daltonin ja Pierce Brosnanin kaudella tavoitteet alkoivat heijastaa:

• geopoliittisia murroksia (Neuvostoliiton hajoaminen, kyberuhat)
• henkilökohtaisempia motiiveja (esim. “007 ja lupa tappaa” (1989) – Bond toimii kostosta)
• teknologisia uhkia (satelliittiaseet, tietoverkot)

Bondin toiminta muuttui hieman synkemmäksi ja moraalisesti ristiriitaisemmaksi.

3) 2006–2021: Henkilökohtaiset ja psykologiset tavoitteet

Daniel Craigin kausi mullisti koko sarjan. Tavoitteet eivät olleet enää vain tehtäviä, vaan:

• identiteetin etsintää (kuka Bond on ilman MI6:ta?)
• rakkauden ja menetyksen käsittelyä (Vesper, Madeleine)
• koston ja syyllisyyden purkamista
• lojaalisuutta M:lle ja MI6:lle
• uuden ajan uhkia (kyberterrorismi, bioteknologia, valvontayhteiskunta)

Bondista tuli ensimmäistä kertaa jatkuvasti kehittyvä hahmo, ei vain ikoninen agentti.

Pahisten tavoitteiden muutos ja sen vaikutus Bondiin

Pahisten tavoitteet ovat muuttuneet yhtä paljon kuin Bondin omat:

• 60–70-luku: maailman tuhoaminen tai kiristäminen
• 80–90-luku: taloudellinen hyöty, poliittinen valta
• 2000-luku: globaalit verkostot, terrorismi, kyberuhat
• 2010–2020-luku: henkilökohtainen kosto MI6:lle, psykologinen peli Bondia vastaan

Kun pahiksen tavoite muuttuu henkilökohtaiseksi, Bondin oma tavoite muuttuu väistämättä myös henkilökohtaisemmaksi. “007 Skyfall” (2012) on tästä paras esimerkki: Bond ei pelasta maailmaa, vaan M:n (Judi Dench).

Miksi tavoitteiden muutos on tärkeä?

• Se tekee Bondista ajassa elävän hahmon, ei museoesineen.
• Se mahdollistaa uudenlaisen jännitteen: Bond ei taistele vain pahiksia vastaan, vaan myös itseään vastaan.
• Se avaa tilaa teemalliselle syvyydelle: lojaalisuus, identiteetti, trauma, rakkaus, menetys.
• Se antaa elokuville modernin relevanssin – uhkat heijastavat oikean maailman pelkoja.

Bondin tavoitteiden kehitys on siis samalla koko sarjan kehityskaari: viihteellisestä kylmän sodan agenttiseikkailusta kohti psykologista, inhimillistä ja aikakauden ilmiöitä kommentoivaa toimintadraamaa.

Tavoittelemisen arvoiset asiat

1) Maailman turvallisuus – sarjan peruskivi

Bondin ensisijainen tavoite on lähes aina estää:

• maailmanlaajuinen kriisi
• terrori-isku
• taloudellinen romahdus
• teknologinen tai biologinen uhka

Tämä on Bondin työn ydin: hän toimii, jotta muut voivat elää rauhassa.

Miksi se on tavoittelemisen arvoista? Koska Bond edustaa ajatusta, että yksilön teot voivat estää katastrofin. Hän on “viimeinen linja”.

2) Lojaalisuus ja velvollisuus – MI6, M ja Britannia

Bondin lojaalisuus on yksi sarjan kantavia teemoja. Hän tavoittelee:

• M:n luottamusta
• MI6:n vakauden säilyttämistä
• velvollisuutensa täyttämistä, vaikka se maksaisi henkilökohtaisesti paljon

Miksi se on tavoittelemisen arvoista? Koska lojaalisuus antaa Bondille tarkoituksen – ilman sitä hän olisi vain tappaja.

3) Rakkaus ja yhteys – yllättävän keskeinen teema

Vaikka Bond tunnetaan naisseikkailuistaan, todelliset rakkaudet ovat harvinaisia:

• Vesper Lynd (“Casino Royale“, 2006)
• Tracy di Vicenzo (“Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa“, 1969)
• Madeleine Swann (“007 SPECTRE,” 2015 ja “007 No Time to Die“, 2021)

Näissä elokuvissa Bond tavoittelee jotain, mitä hän ei yleensä saa: mahdollisuutta normaaliin elämään.

Miksi se on tavoittelemisen arvoista? Koska se tekee Bondista inhimillisen. Hän haluaa jotain, mitä hänen työnsä ei salli.

4) Kosto ja oikeudenmukaisuus – kun tehtävä muuttuu henkilökohtaiseksi

Joissakin elokuvissa Bondin tavoite ei ole pelastaa maailmaa, vaan:

• kostaa rakastetun kuolema
• paljastaa MI6:n petturit
• suojella läheisiään

Esimerkkejä:

• “007 ja lupa tappaa” (1989) – Bond toimii täysin MI6:n ulkopuolella
• “007 Quantum of Solace (2008) – kostonhalu ohjaa kaikkea

Miksi se on tavoittelemisen arvoista? Koska Bond ei ole tunteeton. Hän reagoi epäoikeudenmukaisuuteen kuten kuka tahansa – mutta hänen keinonsa ovat äärimmäisiä.

5) Identiteetti ja itsensä hyväksyminen – modernin Bondin ydin

Daniel Craigin kaudella Bond tavoittelee jotain uutta:

• ymmärrystä siitä, kuka hän on
• vapautta menneisyyden traumoista
• mahdollisuutta lopettaa työnsä
• tasapainoa työn ja ihmisyyden välillä

“007 No Time To Die” (2021) vie tämän huipentumaansa: Bondin tavoite ei ole enää tehtävä, vaan perhe.

Miksi se on tavoittelemisen arvoista? Koska se tekee Bondista kokonaisen hahmon, ei vain ikonisen agentin.

Bondin tavoittelemisen arvoiset asiat ovat muuttuneet ulkoisista uhista kohti sisäisiä ristiriitoja.
Se tekee sarjasta elävän ja ajassa muuttuvan.

Tavoitteet ja onni

1) Bondin tavoitteet ovat ulkoisia – mutta hänen onnensa olisi sisäistä

Bondin viralliset tavoitteet ovat:

• estää maailmanlaajuinen uhka
• pysäyttää rikollisjärjestö
• suojella Britanniaa
• toteuttaa MI6:n käskyjä

Nämä ovat ulkoisia, tehtäväkeskeisiä tavoitteita.

Mutta Bondin henkilökohtainen onni olisi:

• rakkaus
• rauha
• normaali elämä
• vapaus väkivallan kierteen ulkopuolella

Nämä ovat sisäisiä, emotionaalisia tavoitteita.

Tragedia syntyy siitä, että nämä kaksi tavoitetta ovat lähes aina ristiriidassa.

2) Bond voi saavuttaa tavoitteensa – mutta ei onneaan

Tämä on Bondin peruskaava:

• Hän onnistuu tehtävässä
• Hän epäonnistuu onnellisuudessa

Esimerkkejä:

• “Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa” (1969): Bond menee naimisiin, mutta Tracy kuolee heti.
• “Casino Royale” (2006): Bond rakastuu Vesperiin, mutta menettää hänet.
• “007 No Time To Die (2021): Bond löytää perheen, mutta kuolee suojellakseen heitä.

Bondin maailma viestii, että onnellisuus on hänelle vaarallista – ja siksi se ei voi kestää.

3) Miksi Bond ei voi olla onnellinen?

Sarja antaa useita vastauksia:

🔹 1) Hänen työnsä ei salli sitä

Bondin identiteetti on sidottu väkivaltaan, salaisuuksiin ja uhrauksiin. Onni vaatisi irtautumista MI6:sta – mutta MI6 on hänen ainoa pysyvä kotinsa.

🔹 2) Hänen vihollisensa kohdistavat iskut hänen läheisiinsä

Rakkaus tekee Bondista haavoittuvan. Siksi hänen rakkaansa kuolevat tai katoavat.

🔹 3) Bond ei täysin usko ansaitsevansa onnea

Tämä näkyy erityisesti Daniel Craigin kaudella. Bond kantaa syyllisyyttä, traumaa ja menetyksiä.

🔹 4) Onni vaatisi pysähtymistä – Bond ei pysähdy

Hän on toiminnan mies, joka ei osaa elää ilman tehtävää.

4) Bondin tavoitteet muuttuvat – mutta onnen tavoittelu pysyy

Vuosikymmenten aikana Bondin tavoitteet ovat muuttuneet:

Daniel Craigin kausi tekee tästä selkeimmän: Bond haluaa onnea, mutta maailma ei anna sitä hänelle.

5) Bondin onni on hetken välähdys – ei pysyvä tila

Bond kokee onnea:

• kun hän rakastuu
• kun hän luottaa johonkuhun
• kun hän löytää tarkoituksen
• kun hän tuntee olevansa vapaa

Mutta nämä hetket ovat aina:

• lyhyitä
• haavoittuvia
• vaarallisia
• kohtalokkaita

Bondin onni on kuin auringonlasku ennen myrskyä.

Bondin tavoitteet ovat saavutettavissa, mutta hänen onnensa ei ole. Tämä tekee hänestä modernin myyttisen hahmon – sankarin, joka pelastaa maailman, mutta ei itseään.

Tavoitteet kantavat

1) Tavoitteet kantavat juonta – Bondin maailma liikkuu eteenpäin tehtävien kautta

Bond‑elokuvien rakenne on lähes aina tavoitteiden ohjaama:

• Tehtävänanto (MI6 määrittää tavoitteen)
• Tutkimus ja paljastus (tavoite tarkentuu)
• Konflikti pahiksen kanssa (tavoitteet törmäävät)
• Ratkaisu (Bond saavuttaa tavoitteen – mutta maksaa hinnan)

Tavoite on siis tarinan selkäranka. Ilman sitä Bond olisi vain sarja toimintakohtauksia.

🧭 2) Tavoitteet kantavat Bondin identiteettiä – hän on mies, joka toimii

Bond on hahmo, joka määrittyy tavoitteiden kautta:

• Hän ei pohdi, hän toimii.
• Hän ei pysähdy, hän etenee.
• Hän ei epäröi, hän suorittaa tehtävän.

Tämä tekee hänestä ikonisen: Bond on henkilö, jonka tarkoitus syntyy tavoitteista. Kun hänellä ei ole tehtävää, hän on hukassa – kuten “007 Skyfallin” (2012) alussa.

🦹‍♂️ 3) Pahisten tavoitteet kantavat teemaa – uhka määrittää elokuvan sävyn

Bond‑elokuvien pahikset ovat aina tavoitekeskeisiä:

• maailman tuhoaminen
• taloudellinen valta
• teknologinen kontrolli
• henkilökohtainen kosto MI6:lle

Pahiksen tavoite määrittää:

• elokuvan mittakaavan
• Bondin toimintatavan
• tarinan moraalisen sävyn

Kun pahiksen tavoite on suuri, elokuva on spektaakkeli. Kun tavoite on henkilökohtainen, elokuva on psykologinen.

❤️ 4) Henkilökohtaiset tavoitteet kantavat Bondin tunteita – ja tekevät hänestä inhimillisen

Bondin sisäiset tavoitteet ovat usein ristiriidassa hänen työnsä kanssa:

• rakkaus
• rauha
• vapaus
• identiteetin löytäminen
• menetyksen käsittely

Nämä tavoitteet eivät koskaan täysin toteudu, mutta ne kantavat Bondin emotionaalista kaarta.

Esimerkiksi:

• “Casino Royale (2006)”: Bond tavoittelee rakkautta.
• “007 Skyfall” (2012): Bond tavoittelee lojaalisuutta ja hyväksyntää.
• “007 No Time To Die (2021): Bond tavoittelee perhettä ja sovintoa.

Nämä tavoitteet tekevät Bondista muutakin kuin agentin – ne tekevät hänestä ihmisen.

🧩 5) Tavoitteet kantavat koko sarjaa – ne muuttuvat ajan mukana

Bondin tavoitteet heijastavat aikakautta:

Tavoitteet ovat siis sarjan jatkuvuuden ja uudistumisen moottori.

Tavoitteet kantavat Bond‑elokuvia, koska ne kantavat Bondia itseään. Ilman tavoitetta Bond ei olisi Bond – ja ilman Bondia tavoite ei olisi tarina.

Puuttuvat tavoitteet

Bond on hahmo, joka elää tavoitteista. Kun häneltä puuttuu tavoite, hän menettää:

• suunnan
• identiteetin
• tarkoituksen
• toimintakyvyn

Tämä näkyy erityisesti modernissa Bondissa, mutta juuret ovat syvällä sarjan historiassa.

🕵️‍♂️ 1) Puuttuva tavoite = puuttuva identiteetti

Bondin identiteetti rakentuu tehtävien ympärille. Kun tehtävä puuttuu, Bond ei tiedä kuka hän on.

Esimerkkejä:

• “007 Skyfall” (2012): Bond katoaa, koska hänellä ei ole enää selkeää tavoitetta. Hänestä tulee varjo itsestään.
• “007 No Time To Die” (2021): Bond yrittää elää tavallista elämää, mutta ilman tehtävää hän ei löydä paikkaansa.

Puuttuva tavoite paljastaa, että Bondin minäkuva on sidottu MI6:ään.

❤️ 2) Puuttuva henkilökohtainen tavoite – Bond ei tiedä mitä haluaa

Bondin sisäiset tavoitteet ovat usein epäselviä tai ristiriitaisia:

• haluaako hän rakkautta vai vapautta
• haluaako hän lopettaa vai jatkaa
• haluaako hän kostaa vai antaa olla

Kun nämä tavoitteet puuttuvat tai ovat epäselviä, Bond ajautuu:

• impulsiivisuuteen
• vaarallisiin valintoihin
• emotionaaliseen etäisyyteen

Tämä näkyy erityisesti elokuvassa “007 Quantum of Solace” (2008) – Bond toimii ilman selkeää sisäistä päämäärää.

🦹‍♂️ 3) Puuttuva vastustajan tavoite – Bond ei tiedä mitä vastaan taistelee

Jos pahiksen tavoite on epäselvä tai piilossa, Bondin oma tehtävä hämärtyy.

Esimerkkejä:

• “007 SPECTRE” (2015): Bond ei aluksi tiedä, kuka on vihollinen tai mikä on uhka.
• “Casino Royale” (2006): Le Chiffren (Mads Mikkelsen) tavoite on taloudellinen, mutta todellinen uhka (Quantum) on piilossa.

Kun vastustajan tavoite puuttuu, Bond joutuu etsimään tarkoitusta itse.

🧩 4) Puuttuva tulevaisuuden tavoite – Bond ei näe elämälleen jatkumoa

Bondilla ei ole pitkän aikavälin suunnitelmaa. Hän ei tavoittele:

• perhettä
• uraa MI6:n ulkopuolella
• rauhallista elämää
• vanhuutta

Tämä tekee hänestä traagisen hahmon: hän pelastaa maailman, mutta ei suunnittele omaansa.

“007 No Time To Die” (2021) on ensimmäinen elokuva, jossa Bondilla on tulevaisuuden tavoite – ja juuri siksi sen loppu on niin voimakas.

🧭 5) Miksi puuttuvat tavoitteet kantavat Bond‑elokuvia?

Ne luovat:

🔹 1) Jännitteen

Kun Bond ei tiedä mitä haluaa, katsoja jännittää, mihin hän päätyy.

🔹 2) Hahmon kehityksen

Bond kasvaa, kun hän joutuu kohtaamaan tyhjyyden sisällään.

🔹 3) Emotionaalisen syvyyden

Puuttuvat tavoitteet tekevät Bondista haavoittuvan ja inhimillisen.

🔹 4) Tarinan kaaren

Elokuva rakentuu usein niin, että Bond löytää tavoitteen, joka lopulta kantaa loppuratkaisuun.

Puuttuvat tavoitteet ovat Bond‑elokuvien hiljainen moottori. Ne paljastavat, että Bond ei ole vain mies, joka jahtaa päämääriä – hän on mies, joka etsii niitä.

Kun Bondilta puuttuu tavoite, hän etsii itseään. Kun hän löytää tavoitteen, hän löytää tarkoituksen. Mutta kun hän menettää tavoitteen, hän menettää osan itsestään.

Tavoitteet ja kehitys

🎯 1) Tavoitteet käynnistävät Bondin kehityksen

Bondin kehitys ei synny sattumalta. Se syntyy siitä, että hänen tavoitteensa muuttuvat:

• aluksi ulkoisia
• myöhemmin sisäisiä
• lopulta eksistentiaalisia

Kun Bondin tavoite muuttuu, hänen on muututtava sen mukana. Tämä on erityisen näkyvää Daniel Craigin kaudella, mutta juuret ovat syvällä sarjan historiassa.

🕵️‍♂️ 2) Varhaiset Bondit: kehitys on vähäistä, tavoitteet ovat selkeitä

1960–1980-luvuilla Bondin tavoitteet olivat:

• pysäytä pahis
• pelasta maailma
• suojele Britanniaa

Bond ei juuri kehity, koska hänen tavoitteensa eivät muutu. Hän on ikoninen, vakaa hahmo – enemmän myytti kuin ihminen.

Kehitys on ulkoista, ei sisäistä.

🔄 3) 1980–1990-luku: tavoitteet monimutkaistuvat, kehitys alkaa

Kun maailma muuttuu, Bondin tavoitteet muuttuvat:

• poliittiset murrokset
• henkilökohtaiset motiivit
• koston teemat (“007 ja lupa tappaa“, 1989)

Tämä pakottaa Bondin kohtaamaan itsensä ensimmäistä kertaa. Hän ei ole enää vain MI6:n työkalu – hän on ihminen, jolla on tunteita ja rajoja.

Kehitys alkaa, koska tavoitteet eivät ole enää mustavalkoisia.

❤️ 4) Daniel Craigin kausi: tavoitteet muovaavat Bondin kehitystä

Tämä on sarjan suurin muutos. Craigin Bondilla on kolme tasoa tavoitteita:

1) Ulkoiset tavoitteet

Estä uhka, pysäytä järjestö, suojele MI6:ta.

2) Henkilökohtaiset tavoitteet

Rakkaus, kosto, lojaalisuus, anteeksianto.

3) Sisäiset tavoitteet

Kuka minä olen? Mitä minä haluan? Voinko olla onnellinen? Voinko lopettaa?

Bondin kehitys syntyy siitä, että nämä tavoitteet ovat ristiriidassa. Hän ei voi saavuttaa kaikkea – ja siksi hänen on muututtava.

🧭 5) Tavoitteet ohjaavat Bondin kasvua elokuvasta toiseen

“Casino Royale” (2006)

Tavoite: todistaa itsensä ja löytää rakkaus Kehitys: Bond oppii luottamaan – ja menettää kaiken

“007 Quantum of Solace” (2008)

Tavoite: kosto Kehitys: Bond oppii, että kosto ei tuo rauhaa

“007 Skyfall” (2012)

Tavoite: suojella M:ää Kehitys: Bond hyväksyy oman haavoittuvuutensa ja menneisyytensä

“007 SPECTRE” (2015)

Tavoite: ymmärtää vihollinen ja oma historiansa kehitys: Bond näkee, että hänen elämänsä on ollut manipuloitua

“007 No Time To Die” (2021)

Tavoite: suojella perhettä. Kehitys: Bond uhraa itsensä – ensimmäistä kertaa hän valitsee toisen ihmisen itsensä sijaan

Tavoitteet eivät vain kanna tarinaa – ne kantavat Bondin kohti lopullista muutosta.

Bondin kehitys syntyy siitä, että hänen tavoitteensa muuttuvat ulkoisista sisäisiksi. Kun maailma ei enää ole ainoa pelastettava asia, Bond joutuu pelastamaan myös itsensä – ja lopulta hyväksymään, ettei se ole aina mahdollista.

Tavoitteet kantavat Bondia, ja Bondin kehitys kantaa koko sarjaa.

Odotamme mielenkiinnolla mitkä ovat Bondin tavoitteet seuraavassa, vielä julkaisemattomassa elokuvassa… 🙂

Lisää 007-AIHEISIA ARTIKKELEITA täällä