James Bond- elokuvien luomat kauhukuvat joukkotuhoaseista

James Bond- elokuvien luomat kauhukuvat joukkotuhoaseista

November 15, 2021 0 By 007 Travelers

Teksti: 007 Travelers

James Bond- elokuvien konnilla on kautta aikojen ollut erilaisia joukkotuhoaseita, joita he ovat kehittäneet oman etunsa nimissä. Yleensä konnat ovat vaatineet länsimailta lunnaita, jotta eivät tuhoa jotain suurkaupunkia tai sitten tavoitteena on ollut koko maailman tuhoaminen kuten elokuvissa “007-rakastettuni” (1977) ja “Kuuraketti” (1979). Listaamme tässä artikkelissa eri 007-elokuvien konnien joukkotuhoaseita ja motiiveja käyttää niitä.

Elokuvassa “007 ja Kultasormi” (Goldfinger, 1964) konna Auric Goldfinger (Gert Fröbe) aikoo saastuttaa Fort Knoxin kultavarannon Kentuckysta, Yhdysvalloista. Goldfingerin Operaatio Grand Slamin tarkoituksena on päästää Delta 9 – hermokaasua ilmaan, jolla hän aikoo tappaa Fort Knoxin henkilökunnan ja siinä ohessa läheisen kaupungin ihmiset. Lisäksi Goldfingerillä on ydinpommi, jonka hän aikoo räjäyttää Fort Knoxissa, jolloin sen kultavaranto muuttuisi radioaktiiviseksi ja saastuisi 58 vuodeksi ja Goldfingerin oman kullan arvo nousisi merkittävästi. Bond (Sean Connery) onnistuu kuitenkin käännyttämään Goldfingerin apurin Pussy Galoren (Honor Blackman) vaihtamaan kaasun ja operaatio Grand Slamin alkaessa Pussy ja hänen “Flying Circus”- naislentäjät kaasuttavat ilmaan harmitonta kaasua ja CIA:n joukot Felix Leiterin (Cec Linder) johdolla pääsevät auttamaan Bondia ja pelastamaan tilanteen. Atomipommin räjähtämiseen jää vain (00)7 sekuntia ennen kuin se saadaan purettua!

Bond purkamassa ydinpommia elokuvassa “007 ja Kultasormi” (1964)
Photo © EON, United Artists, Danjaq, LLC

Seuraavassa Bond-elokuvassa “Pallosalama” (“Thunderball“, 1965) SPECTRE- organisaation agentti Emilio Largo (Adolfo Celi) tekee suunnitelman varastaa kaksi atomipommia NATOlta. Pommit ryöstetään Britannian Royal Air Forcen (RAF) Avro Vulcan – lentokoneesta kesken harjoitusoperaation. SPECTREn johtaja Ernst Stavro Blofeld (Anthony Dawson) ilmoittaa, että joku suurkaupunki Yhdysvalloissa tai Englannissa tuhotaan ellei SPECTRElle makseta 100 miljoonaa puntaa seitsemän päivän sisällä. Kaupunki paljastuu myöhemmin olevan Miami. Bond (Sean Connery) ja Felix Leiter (Rik Van Nutter) saavat selville Largon rakastajattaren Domino Dervalin (Claudine Auger) avustuksella, että pommit ovat Largon Disco Volante- aluksella selvittävät tilanteen Dominon ampuessa Largon.

Vuoden 1967 Bond- parodiassa “Casino Royale” itse kasino sijaitsee konna Dr. Noahin (Woody Allen) maanalaisen päämajan yläkerrassa. Dr. Noah on itse asiassa James Bondin (David Niven) veljenpoika Jimmy Bond, entinen MI6:n agentti, joka loikkasi SMERSH-organisaation leipiin. Jimmy paljastaa käyttävänsä biologista sodankäyntiä muuttaakseen kaikki naiset kauniiksi ja tappavansa kaikki miehet, jotka ovat yli metri ja 37 senttimetriä pidempiä, jonka jälkeen hänestä tulisi “suuri mies”, joka saisi kaikki naiset. Jimmyn suunnitelma kuitenkin kaatuu, kun hän nielaisee yhden omista atomiaikapillereistään, tehden itsestään kävelevän atomipommin. Lopulta atomipilleri räjähtää tuhoten Casino Royalen ja kaikki sisällä olijat.

Elät vain kahdesti” (You Only Live Twice, 1967)- elokuvassa palattiin “normaalimpaan” Bondin maailmaan. Ernst Stavro Blofeld (tällä kertaa Donald Pleasence) ja SPECTRE häiritsee yhä vapaata maailmaa. SPECTREn on tällä kertaa palkannut “suuri voima”, jonka vahvasti oletetaan olevan Kiina. Tarkoituksena on aloittaa sota Neuvostoliiton ja Amerikan välillä ja saada ne tuhoamaan toisensa. Tämän jälkeen Kiinasta tulisi maailman uusi supervalta. Blofeld kaappaa vuoroin amerikkalaisia ja vuoroin neuvostoliittolaisia avaruusaluksia, jonka jälkeen nämä valtiot syyttävät toisiaan. Blofeldin yrittäessä kaapata amerikkalaisen avaruussukkulan, amerikkalaiset ovat jo valmiina tekemään ydiniskun Neuvostoliittoon, mutta Bond (Sean Connery) onnistuu tuhoamaan Blofeldin kaappausta tekevän avaruusaluksen ennenkuin tavoittaa amerikkalaisaluksen. Amerikkalaiset peruvat välittömästi ydiniskusuunnitelmansa. Blofeldin onnistuu paeta tilanteesta.

George Lazenby otti Bondin roolin ja Telly Savalas Blofeldin kasvot elokuvassa “Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa” (On Her Majesty’s Secret Service, 1969). Tällä kertaa Blofeld on perustanut allergiatutkimuskeskuksen Sveitsin alpeille. Klinikalla on potilaina 12 nuorta naista eri puolilta maailmaa, jotka ovat parantumassa allergioistaan. Todellisuudessa naiset on aivopesty jakamaan bakteriologisia sodankäynnin aineita kaikkialle maailmaan, jonka seurauksena Blofeldin Omega virus saa aikaan täydellisen hedelmättömyyden kasveissa ja eläimissä ja voi tuhota kokonaisia kantoja kaikilta mantereilta ja näin saastutetaan ja steriloidaan koko maailman ruokavarastot. Naisten tarkoituksena on levittää virusta ympäri maailmaa. Blofeld kaappaa Bondin tulevan vaimon Teresa “Tracy” di Vicenzon (Diana Rigg) ja vaatii saada lunnaita, armahduksen kaikista aiemmista rikoksistaan sekä kreivi de Bleuchampin arvonimen. Bondin pomo M (Bernard Lee) lupautuu maksamaan lunnaat ja kieltää Bondia osallistumasta pelastustehtävään. Bond kuitenkin hyökkää Tracyn isän Marc-Ange Dracon (Gabriele Ferzetti) avustuksella klinikalle tuhoten sen ja Blofeldin apurit. Blofeld itse pääsee jälleen pakenemaan.

Blofeldin kehittämää Omega virusta levitetään maailmaan mm. naisten kemikaalituotteilla elokuvassa “Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa” (1969)
Photo © EON, United Artists, Danjaq, LLC

Kaksi vuotta myöhemmin Blofeld (nyt Charles Gray) on jälleen iskussa elokuvassa Timantit ovat ikuisia” (Diamonds are Forever, 1971). Tällä kertaa Blofeld on onnistunut rakentamaan timanttilaseriin perustuvan avaruuskäyttöisen joukkotuhoaseen ja hän uhkaa tuhota Washington D.C.:n ja kiristää maailmaa ydinsodan uhalla. Blofeld onnistuukin tuhoamaan Kiinan, Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen ydinasekeskukset, ennen kuin Bond (Sean Connery palasi rooliin) saa tuhottua satelliitin kontrollikeskuksen, joka sijaitsee Blofeldin öljynporauslautalla, sekä itsensä Blofeldin tämän minisukellusveneeseen.

Roger Mooren tullessa Bondiksi, hänen parin ensimmäisen leffan konnaansa eivät olleet aivan maailmantuhoamisaikeissa, mutta Lewis Gilbertin ohjaamissa “007-rakastettuni” (The Spy Who Loved Me, 1977) ja “Kuuraketti” (Moonraker, 1979) joukkotuhoaseet nousevat aivan uuteen asemaan. “007-rakastettuni“-elokuvassa Karl Stromberg (Curt Jürgens) kaappaa sekä brittiläisiä että neuvostoliittolaisia ydinsukellusveneitä (muistuttaa hyvin paljon edellisen Gilbertin ohjaaman Bond-elokuvan “Elät vain kahdesti” juonta.) Strombergin tarkoituksena on laukaista yhtä aikaa kaksi ydinohjusta kohti Moskovaa ja New Yorkia. Tämä laukaisisi ydinsodan ja kolmannen maailmansodan, josta Stromberg selviäisi meren alle luomassaan maailmassa “Atlantiksessa“, jonne hän loisi uuden sivilisaation, joka eläisi veden alla. Bond onnistuu kuitenkin uudelleenohjaamaan ohjusten lentoradat niin, että ne lähettäneet kaksi ydinsukellusvenettä tuhoavat toisensa ja Strombergin miehistöt. Bond tappaa Strombergin ja Pentagonin lähettämä sukellusvene tuhoaa ohjuksellaan Atlantiksen.

Karl Stromberg suunnittelee elävänsä meren alle luomassaan “Atlantiksessa“, kun maailma on tuhoutunut elokuvassa “007- rakastettuni” (1977)
Photo © EON, United Artists, Danjaq, LLC

Kuuraketissa” juoni on hyvin pitkälti samanlainen kuin edeltävässä elokuvassa. Nyt Hugo Drax (Michael Lonsdale) on onnistunut rakentamaan avaruusaseman ja aikoo tuhota koko ihmiskunnan laukaisemalla 50 hermokaasua sisältävää kapselia maan ilmakehään. Hermokaasu on tappava ihmisille, mutta harmiton kasveille ja eläimille. Drax on kuljettanut avaruusasemalleen useita kymmeniä geneettisesti täydellisiä nuoria miehiä ja naisia. Heidän on tarkoitus elää avaruusasemalla, kunnes elämä maapallolla olisi jälleen turvallista. Heidän jälkeläisensä olisivat “uuden mestarirodun” siemen. Bondin onnistuu kuitenkin tappaa Drax. Yhdysvaltojen avaruusalus tulee apuun ja kukistaa Draxin joukot ja tuhoaa avaruusaseman. Bond ja CIA-agentti ja astronautti Holly Goodhead (Lois Chiles) ampuvat avaruussukkulalla alas kolme kapselia, jotka Drax ehti lähettää kohti maapalloa.

Octopussy-mustekala” (Octopussy, 1983) – elokuvassa neuvostoliittolainen kenraali Orlov (Steven Berkoff) aikoo räjäyttää ydinkärjen Yhdysvaltain ilmavoimien tukikohdassa Länsi-Saksassa kesken sirkusesityksen, koska ei pidä maansa politiikasta lähentyä länsimaiden kanssa. Räjähdys pakottaisi pakottaisi Euroopan harkitsemaan yksipuoleista aseistariisuntaa siinä uskossa, että pommi kuului Yhdysvalloille ja, että se räjähti lentotukikohdassa vahingossa. Aseistariisunta avaisi taas mahdollisuuden Neuvostoliitolle hyökätä suojaamattomille rajoille. Bond (Roger Moore) tunkeutuu tukikohtaan pelleksi naamioituneena ja sirkuksen omistajan Octopussyn (Maud Adams) avustuksella purkaa pommin. Orlovin ampuvat hänet omat maanmiehensä Itä- ja Länsi-Saksan rajalla luullen tätä loikkariksi.

Sean Connery teki paluun Bondiksi vuonna 1983 elokuvassa “Älä kieltäydy kahdesti” (Never Say Never Again, 1983). “Pallosalaman” uudelleenfilmatisoinnissa SPECTREn agentit Fatima Blush (Barbara Carrera) ja Yhdysvaltojen lentovoimien pilotti Jack Petachi (Gavan O’Herlihy) onnistuvat vaihtamaan kaksi harjoitusydinkärkeä oikeiksi ja kaappaavat ne. SPECTRE-organisaatio aikoo kiristää miljardeja dollareita NATON jäsenmailta, jotta eivät räjäyttäisi pommeja jossain suurkaupungissa. Bond pääsee kuitenkin SPECTRE-agentti Maximilian Largon (Klaus Maria Brandauer) jäljille ja Felix Leiterin (Bernie Casey) avulla selvittävät ensimmäisen pommin sijainnin ja Bond purkaa jälkimmäisen Petachin siskon Dominon (Kim Basinger) tappaessa Largon.

Harjoitusohjus ilmassa elokuvassa “Älä kieltäydy kahdesti” (1983)
Photo © EON, United Artists, Danjaq, LLC

Vuoden 1985 Bond-elokuvassa “007 ja kuoleman katse” (A View to a Kill) konna Max Zorin (Christopher Walken) käyttää varsin normaaleja räjähteitä joukkotuhoaseena. Hänen tarkoituksenaan on sijoittaa räjähteitä niin, että San Franciscossa Yhdysvalloissa oleva Piilaakso (Silicon Valley) peittyisi tulvan alle ja katoaisi iäksi. Tämä antaisi Zorinille ja hänen mahdollisille sijoittajilleen monopolin mikrosirujen valmistajina. Bondin (Roger Moore) onnistuu Zorinin pettämän apurin May Dayn (Grace Jones) avulla siirtää pommi pois paikasta jossa se aiheuttaisi Piilaakson tuhoutumisen. Zorin ja Bond taistelevat hengestään Golden Gate-sillalla, josta Zorin putoaa kuolemaansa.

007 ja lupa tappaa” (Licence to Kill, 1989) elokuvassa huumekuningas Franz Sanchez (Robert Davi) on ostanut neljä Stinger-ohjusta, joilla hän uhkaa ampua alas amerikkalaisen liikennelentokoneen mikäli DEA (Drug Enforcement Administration) ei jätä häntä rauhaan. Bondin (Timothy Dalton) onnistuu kaataa Sanchezin suunnitelmat, että miehen itsensä ennen kuin tämä ehtii toteuttaa uhkaustaan.

Huominen ei koskaan kuole” (Tomorrow Never Dies, 1997) elokuvan konna Elliot Carver (Jonathan Pryce) yrittää provosoida Kiinaa ja Iso-Britanniaa keskenään sotaan. Carverilla on hallussaan koodinkääntäjä, jota hän käyttää ja saa Britannian HMS Devonshire – sotalaivan pois kurssiltaan. Carverin miehet upottavat brittialuksen ja ampuvat alas tapausta tutkimaan tulleet kiinalaislentokoneet. Tämän jälkeen maat syyttävät toisiaan. Carverin motiivina on saada yksinoikeus uutislähetyksiin Kiinassa seuraavaksi vuosisadaksi. Bond (Pierce Brosnan) kuitenkin tappaa Carverin ja brittilaivasto tuhoaa Carverin häivealuksen josta hän operoi toimiaan.

Ydinsukellusveneen reaktorin ylikuumeneminen ja tuhoutuminen uhkaa tuhota Turkin Istanbulin elokuvassa “Kun maailma ei riitä” (The World is Not Enough, 1999). Elektra Kingin (Sophie Marceau) ja terroristi Renardin (Robert Carlyle) tavoitteena on sabotoida venäläisten öljyputket, jotka kulkevat Turkin läpi, jotta hänen oman öljynsä arvo nousisi merkittävästi. Bondin (Pierce Brosnan) onnistuu tuhota sukellusvene ennen kuin se räjähtää. Bond ampuu Elektran ja tappaa Renardin työntämällä plutoniumsauvan tämän läpi ja vaarattomaksi tehty ydinsukellusvene reaktoreineen räjähtää veden alla.

Elokuvassa “007-Kuolema saa odottaa” (Die Another Day, 2002) Gustav Graves (Toby Stephens) eli eversti Moon on kehittänyt Icarus- satelliitin. Hänen tarkoituksenaan on tehdä reikä satelliitin tekemällä auringonvalolla Korean demilitarisoituun vyöhykkeeseen, jolloin Pohjois-Korean joukot voisivat hyökätä Etelä-Koreaan ja lyödä niin Yhdistyneiden kansakuntien kuin Etelä-Korean joukotkin ja yhdistää koko niemimaan Korean demokraattisen kansantasavallan lipun alle. Tämä saattaisi mahdollisesti laukaista kolmannen maailmasodan. Bond (Pierce Brosnan) saa taltutettua Gravesin taistelussa tämän lentokoneessa.

Icarus-satelliitti elokuvassa “007 – Kuolema saa odottaa” (2002)
Photo © EON, United Artists, Danjaq, LLC

SPOILERIVAROITUS: Daniel Craigin tähdittämissä Bond-elokuvissa oikeastaan vasta viimeisessä “007 No Time to Die” (No Time to Die, 2021)- elokuvassa konna käyttää joukkotuhoaseita. MI6:n tiedemies Valdo Obruchev (David Dencik) on M:n (Ralph Fiennes) suostumuksella kehittänyt Heracles- projektin, bioaseen, joka sisältää nanobotteja, jotka tarttuvat viruksenkaltaisesti kosketuksessa ja jotka on koodattu yksilön DNA:han tehden siitä tappavan kohteelle ja hänen omaisilleen, mutta harmittoman muille. Obruchev työskentelee kuitenkin konna Lyutsifer Safinille (Rami Malek), jonka nanobottitehtaaksi muutettuun entiseen ohjustukikohtaan Japanin ja Venäjän väliselle saarelle Bond soluttautuu yhdessä agentti Nomin (Lashana Lynch) kanssa. Obruchev valmistaa teknologiaa massatuotantona, jotta Safin voi käyttää sitä miljoonien ihmisten tappamiseen. Nomi tappaa Obruchevin ja Bond Safinin. Bond avaa saaren räjähdyksen kestävien siilojen ovet, jonka jälkeen MI6:n ohjusisku tuhoaa saaren tehtaineen.

Mikä Bond-pahistelu sinulle on jäänyt parhaiten mieleen?

Lisää MUITA 007-AIHEISIA UUTISIA täällä